Toiminnantarkastus

Asunto-osakeyhtiöissä, yhdistyksissä ja osuuskunnissa voidaan tilintarkastuksen sijasta tehdä toiminnantarkastus. Toiminnantarkastaja arvioi tarkastuksessaan ensi sijassa yhteisön hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä muun toiminnan yleistä asianmukaisuutta ja jäsenten yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Toiminnantarkastajan ei tarvitse olla hyväksytty tilintarkastaja, mutta toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhteisön toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.

Tilintarkastuslaissa (1141/2015) säädetään, että yhteisössä on oltava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä. Toiminnantarkastaja voidaan lain mukaan valita tilintarkastajan sijaan yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:

1. taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
2. liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai
3. palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä

Asunto-osakeyhtiöiden toiminnantarkastuksesta säädetään asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 9 luvussa. Sen mukaan asunto-osakeyhtiössä on oltava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä. Toiminnantarkastajan valitsee yhtiökokous. Sama koskee osuuskuntia osuuskuntalain (421/2013) nojalla.

Yhdistysten toiminnantarkastuksesta säädetään yhdistyslain (503/1989) 38 a pykälässä. Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Toiminnantarkastajan valitsee yhdistyksen vuosikokous.

Toiminnantarkastaja antaa tilikaudelta kirjallisen toiminnantarkastuskertomuksen.